Diabetes

Diabetes on monimuotoinen ryhmä aineenvaihduntasairauksia ja yksi nopeimmin yleistyvä sairaus Suomessa ja maailmalla. Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus vaan se voidaan jakaa eri tyyppeihin, mutta yhdistäviä tekijöitä ovat häiriö haiman toiminnassa ja kohonnut verensokeri. Yleisimmät tyypit ovat tyypin 1 – ja tyypin 2 diabetes sekä raskausdiabetes. Yli 500 000 suomalaista sairastaa jo diabetesta ja määrä on edelleen kasvava. Heistä enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta.  

Diabeteksessa plasman glukoosi- eli sokeripitoisuus on suurentunut joko haiman tuottaman insuliinin puutteen, insuliinin heikentyneen vaikutuksen tai molempien vuoksi. Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavissa saarekkeissa sijaitsevien solujen autoimmuunitulehduksesta, jonka seurauksen solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto loppuu asteittain. Hoidoksi tarvitaan insuliinin korvaushoitoa. Tyypin 2 diabeteksessa esiintyy jo vuosia ennen verensokerin kohoamista insuliinin heikentynyt vaikutus kudoksissa eli insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssin muita oireita ovat vyötärölihavuus, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen kohoaminen sekä hyvän HDL-kolesterolin alentuminen. Insuliiniresistenssiä nimitetään myös metaboliseksi oireyhtymäksi.

 

Diabeteksen diagnosointi 

Diabetes voidaan todeta selkeiden oireiden ja laboratoriossa mitatun korkean verensokerin perusteella. Diabeteksessa tyypillisiä oireita ovat väsymys, laihtuminen, virtsanerityksen lisääntyminen, jano ja elimistön kuivuminen. Jotta diabetes voidaan diagnosoida, tulee tiettyjen kriteereiden täyttyä. Kriteerit ovat plasman suurentunut paastoarvo (vähintään 7 mmol/l), glukoosirasituskokeessa todetaan suurentunut 2 tunnin arvo (yli 11 mmol/l) tai sokerihemoglobiinin (“pitkä sokeri” eli HbA1c) arvo on vähintään 48 mmol/mol. 

 

Diabeteksen hoito ja seuranta 

Hoidon perusta kaikissa diabetestyypeissä on painon ja verensokerin hallinta sekä sydän- ja verisuoniterveyttä edistävä elintapahoito. Diabeteksen hoidossa verensokerin lisäksi verenpaine ja veren rasva-arvot tulisivat olla mahdollisimman normaaleja. Mikäli diabetes on puutteellisesti hoidettu, aiheuttaa se vuosien kuluessa erilaisia lisäsairauksia.  

Tärkeimpiä tavoitteita diabeteksen hoidossa ja omahoidon ohjauksessa ovat tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä akuutteja diabeteksesta johtuvia komplikaatioita eli sivuhäiriöitä, ehkäistä liian matalasta tai liian korkeasta verensokerista johtuvia oireita sekä ehkäistä muita diabeteksen liitännäissairauksia. 

Tyypin 1 diabeteksen hoito ja hoidonohjaus edellyttävät erityisosaamista ja moniammatillista verkostoa. Järjestelmällisen hoidonohjausohjelman avulla voidaan parantaa diabeteksen hoitotasapainoa, lisätä henkilön hyvinvointia ja ehkäistä komplikaatioita. Diabetesta sairastavan elämäntilanne ja omahoidon voimavarat ovat keskeisiä huomioitavia asioita ja hoitotavoitteet tulee määritellä yksilökohtaisesti. 

Insuliinipuutosdiabeetikoilla korostuu elintapojen, eli ruuan ja liikunnan, sekä insuliinin yhteensovittaminen, kun taas tyypin 2 diabeetikoilla painonhallinta on keskiössä. Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle, eli vähän sokeria ja valkoista viljaa, niukasti kovaa rasvaa, kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, niukasti suolaa ja alkoholia. 

LÄHTEET 

Tutkimuspaketit ja yksittäiset tutkimukset Pisara LABissa diabeteksen selvittämiseen, seurantaan ja ennaltaehkäisyyn 

 

Näin pääset tutkimuksiin:

  1. Valitse ja maksa tutkimukset Pisara LABin nettisivuilla
  2. Varaa näytteenottoaika
  3. Asioi Pisara LABissa näytteenotossa Klingendahlilla Tampereella
  4. Vastaukset saat OmaKantaan