Laboratoriokokeisiin valmistautuminen – turhaa vai tärkeää?

Oletko koskaan miettinyt, miksi on niin tärkeää, että valmistaudut annetun ohjeistuksen mukaisesti ennen laboratoriossa käyntiä? Haittaako tuo desi kaurapuuroa oikeasti ja päätäkin särkee ilman aamukahvia. Kemisti ja bioanalyytikko Olli Karhu vastaa sinulle tähän tärkeään kysymykseen:

”Asioidessani kliinisessä laboratoriossa asiakkaana minun on varauduttava kontrolliin – syy siihen on se, että voin luottaa saavani sellaiset tulokset minulle suoritettavista tutkimuksista, jotka toden totta vastaavat sitä tilaa, joka kehossani tuolla hetkellä vallitsee.

Kun olen nälkäinen, kehoni patistaa minua syömään, kun janottaa olisi hyvä juoda. Kliinisiä tutkimuksia tehdessämme olemme kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme kontrolloimaan kehon viestejä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi paastoa ennen laboratoriotutkimuksia. Kontrollointi, eli tässä tapauksessa ohjeiden noudattaminen, on ehdottoman tärkeää. Ohjeiden noudattamisen tavoitteena on, että tutkimustuloksemme olisivat juuri sitä mihin laboratoriossa tehtävä analytiikka on suunniteltu – ihmisen hyvinvoinnin mittaamiseen.

Kun rakennamme uusia mittausmenetelmiä, etsimme ihmisen fysiologiasta komponentteja eli osasia, jotka ovat osallisena tietyn sairauden biokemiallisessa prosessissa ja indikoivat tuota prosessia tai kehon tilaa. Kun tuo komponentti on lääketieteellisen ja luonnontieteellisen tutkimustyön myötä löydetty, on aika miettiä, kuinka sitä voidaan luotettavasti mitata.

Tyypillisesti laboratoriotutkimukset pohjautuvat sellaiseen yksinkertaiseen jaotteluun, jossa voidaan erotella ”terveen” ja ”sairaan” välinen ero ja numeraalisesti tämä voidaan havainnoida viiterajojen avulla. Käytän heittomerkkejä nyt tietoisesti siksi, että ei ole yksiselitteistä, milloin olemme terveitä ja milloin sairaita. Ihminen on ennen kaikkea yksilö ja toisella ”alhainen” pitoisuus jotain komponenttia kehossa voi olla yksilön normaali tila. Viiterajat kertovat sen, millaisen tulokset 95 % testihenkilöistä on saanut kyseessä olevasta laboratoriotutkimuksesta. Testihenkilöillä tässä kuvataan väestöä demografiset tekijät huomioon ottaen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja asuinalue.

Kontrolli tulee mukaan kuvaan tässä vaiheessa. Kun rakennamme laboratoriodiagnostiikkaa haluamme, että jokainen testiin tuleva testihenkilö on valmistautunut tutkimukseen täysin identtisellä tavalla. Jos joka viides on syönyt ”vain vähän” aamiaista ja joka toinen on juonut kupin kahvia, emme voi standardoida testiä – kaikkien täytyy valmistautua yhteneväisellä tavalla, muuten tutkimukselle asetetut viiterajat eivät päde. Toisin sanoen, väärin valmistautuneenakin saat kyllä laboratoriosta vastauksen tutkimuksellesi, mutta esimerkiksi lääkärille tulos ei kerro luotettavasti kehosi tilaa. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa kilpirauhastutkimukset, jossa Tyroksiini -lääkettä syövän asiakkaan laboratoriotutkimukset tulee ottaa ennen lääkkeen syömistä, jotta tutkimuksella voidaan todella selvittää kehon omaa hormonitoimintaa. Jos siis asiakkaana laboratoriossa asioidessani en ole kyennyt valmistautumaan laboratoriotutkimukseen samalla tavalla kuin tuo testihenkilöstö, emme pysty luotettavasti rinnastamaan asiakasta 95% viitealueen testihenkilöstöön, jonka pohjalle laboratoriodiagnostiikka on tutkimustyön perusteella rakennettu.

Miksi 95 %, miksi ei 100 %? Haluaisin kai olla yhtä terve kuin 100 % kaikista muistakin terveistä? Tämä on loistava kysymys! 95 % luottamusväli on valittu juuri siksi, että on olemassa pieni osa terveitä ihmisiä, joille on normaalia, että tietty testitulos saattaa olla eroavainen muihin terveisiin verrattuna ja kaikki on silti hyvin. Haluamme olla tarvittavan tarkkoja, mutta ottaa silti huomioon, että pieni osa henkilöistä jää normaaleista syistä tuon viitealueen ulkopuolelle – olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja fysiologialtamme yksilöitä.

Varauduthan siis laboratoriotutkimuksiin saapuessasi noudattamaan sinulle annettuja ohjeita. Jos et ole saanut ohjeistusta laboratoriotutkimuksiin, voit soittaa ja kysyä ohjeistusta valmistautumiseen. Asiakkaan tulee aina saada tilanteen mukainen ohjeistus laboratoriotutkimuksiin valmistautumisesta lähettävältä terveydenhuollon ammattilaiselta.”

Olli Karhu
Kemisti, bioanalyytikko

Näin pääset tutkimukseen

  1. Valitse ja maksa tutkimus
  2. Varaa aika näytteenottoon
  3. Käy Pisara LAB laboratoriossa
  4. Lue tulokset Omakannasta