Muisti

Muisti

Muisti

Muisti voidaan jakaa kestonsa mukaan lyhyt- ja pitkäkestoiseen muistiin. Työmuistiksi kutsutaan lyhytkestoista muistia, joka kestää millisekunneista minuutteihin. Pitkäkestoisessa muistissa tiedot tallentuvat eri pituisiksi ajoiksi ja parhaimmillaan säilyvät ikuisuuden. Esimerkiksi motoriset taidot opitaan ja muistetaan loppuelämän ajan. Motoristen taitojen muistaminen vaatii pikkuaivojen, tyvitumakkeiden sekä motoristen aivokuorialueiden toimintaa.

Muisti auttaa meitä muistamaan läheiset ihmiset, ymmärtämään ympärillä tapahtuvia asioita sekä muodostamaan identiteetin, menneisyyden ja mielikuvia. Muisti voisi kuvata aivoissa olevaksi hermosolujen väliseksi verkostoksi, joka elää ja kehittyy jatkuvasti. Hermosolut luovat uusi yhteyksiä, osa vanhoista hermosolujen yhteyksistä heikentyy tai vahvistuu. Ympäristö ja ihmisen geenit muokkaavat jatkuvasti hermostoverkkoja. Uusi tieto muokkaa muistia ja näin ollen opimme uusia asioita. Aivoilla on kyky myös siivota turhat asiat pois. Varsinkin unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana kertyneitä kokemuksia, ajatuksia, kohtaamisia ja tapahtumia. Aivot jäsentelevät tietoa, etsivät säännönmukaisuuksia ja yhteyksiä aiempiin muistijälkiin.

Muistiin vaikuttavat monet tekijät ja kaikista vaikuttavista tekijöistä emme varmasti edes vielä tiedä. Muistihäiriöiden ilmetessä herää huoli, mistä ongelmat aiheutuvat. Aina ei ole kyse muistisairaudesta. Tavallisesti muistiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä voivat olla stressi, motivaation tai keskittymisen puute, kiire tai väsymys.

Aivojen ja muistin hyvään toimintaan vaikuttavat ihmisen kokonaishyvinvointia koskevat tekijät, kuten monipuolinen ja säännöllinen ravinto, riittävä ja hyvänlaatuinen uni, mielekäs tekeminen sekä liikkuminen. Ei voida sanoa niin, että jotain tiettyä ravintoa syömällä muisti pysyisi aina hyvänä. Toimiakseen aivot kuitenkin tarvitsevat ravintoa, jossa on hyviä rasvoja. Näitä hyviä rasvoja saadaan esimerkiksi kalasta, pehmeistä rasvoista, pähkinöistä ja kasviöljyistä. Kun ravintoon lisätään vielä hedelmät ja kasviksen, saadaan aivojen hyvinvointiin vaikuttavia ravintoaineita ja vitamiineja.

Eräiden B-ryhmän vitamiinien puute voi vaikuttaa muistia heikentävästi. Ihmiselle tärkeä B12-vitamiini eli kobalamiini vaikuttaa aivojen toimintaan sekä punasolujen ja DNA:n muodostumiseen. Vesiliukoinen B12-vitamiini varastoituu poikkeuksellisesti ihmisen elimistöön, maksaan. B12-vitamiinia saadaan lihaperäisestä ravinnosta, kuten maitotuotteista, munista, maksasta, lihasta ja kalasta. Mahalaukusta B12-vitamiini imeytyy ohutsuoleen ja kulkeutuu kudoksiin kantajaproteiiniin sitoutuneena.

Tutustu B12 vitamiinin mittaukseen

Vesiliukoinen B1-vitamiini eli tiamiini osallistuu elimistössä rasvojen, aminohappojen ja glukoosin aineenvaihdunnallisiin tapahtumiin. B1-vitamiini vaikuttaa hermosolujen (aivotoimintaan), sydämen ja lihasten toimintaan. Koska kyseessä on vesiliukoinen vitamiini, se ei varastoidu elimistöön. B1-vitamiinin ravintolähteet ovat palkokasvit, pähkinät, kala, siemenet, sianliha, siipikarja, pasta, täysjyvätuotteet ja riisi. Tiamiinin puutos voi ilmetä herkästi jo muutamassa viikossa. Puutostila voi aiheuttaa uniongelmia, sekavuutta sekä muistin menetystä, ruokahaluttomuutta, ärtyneisyyttä ja lihasheikkoutta.

Myös elimistössä vallitseva fosfaatin puutos voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Fosfori on kivennäisaine ja suurin osa siitä sijaitsee ihmisen luustossa kalsiumfosfaattina. Ihminen tarvitsee fosfaattia (Pi) muun muassa solujen toimintaan, kuten energiatuotantoon, DNA-rakennusaineeksi, hampaiden ja luiden muodostumiseen sekä D-vitamiinin imeytymiseen. On hyvä huomioida, että ravinnosta saamme fosfaattia niin luonnollisena kuin ei-luonnollisena muotona. Täysjyväviljoista, tuoreessa kalassa sekä lihassa ja maitotuotteissa on luonnollista eli orgaanista fosfaattia. Ei-luonnollista eli epäorgaanista muotoa saamme säilöntä- ja lisäaineina ravinnosta. Lisäainekoodit (esim. lihajalosteet, sulatejuustot) E450-452 kertovat lisätystä epäorgaanisesta fosfaatista. Epäorgaaninen fosfaatti imeytyy ihmisen elimistöön tehokkaammin kuin orgaaninen eli luonnollinen fosfaatti.

Näin pääset tutkimukseen

Valitse ja maksa tutkimus
Varaa aika näytteenottoon
Käy Pisara LAB laboratoriossa
Lue tulokset Omakannasta
Halutessasi voit ostaa erillisen etälääkärin tulkinnan tuloksille

LÄHTEET
Aivopankki: Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa (Minna Huotilainen, aivotutkija)

Aivopankki
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00788
https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/ruoki-aivoja
https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti
https://www.duodecimlehti.fi/duo12003
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/miten-muisti-toimii/