Nivelreuma

Mitä nivelreuma on? 

Nivelreuma on autoimmuunitauti, jossa jatkuva tulehdustila nivelten sisäkalvossa sekä muissa rakenteissa vaurioittaa ja tuhoaa nivelten rakenteita aiheuttaen virheasentoja. Tulehdussolut tuottavat tulehduksen välittäjäaineita ja leviävät kehossa veren mukana. Tulehdus etenee pitkin luun ja nivelruston pintaa niitä syövyttäen, jolloin nivelen toiminta häiriintyy.   

On huomautettava, että kaikki niveltulehdukset eivät tarkoita nivelreumaa. Suomessa nivelreumaa sairastaa noin 45 000 ihmistä ja sairastuneista noin 2/3 on naisia. Sairastuminen tapahtuu tavallisesti 60–65 ikävuoden välillä, mutta nivelreuma voi puhjeta missä iässä tahansa. Oireet voivat syntyä pikkuhiljaa, yleensä kohdistuen niveliin. Nivelet voivat olla aamuisin jäykät, kivuliaat sekä turvonneet. Särkyjä ei kuitenkaan esiinny levossa. Tavallisesti ensin oirehtivat pienet sekä keskisuuret nivelet, kuten ranteet, varpaat, sormet, jalkaterät tai kämmenet. Oireet ilmaantuvat symmetrisesti eli molempien käsien tai jalkojen nivelet oireilevat samanaikaisesti. Henkilöillä voi ilmetä myös kuumetta, väsymystä, huonovointisuutta sekä ihonalaisia kyhmyjä. 

Perinnöllinen alttius sekä tupakoiminen lisäävät nivelreuman riskiä. Tupakoiminen lisää riskiä jopa kaksinkertaisesti. Tärkeintä ja vaikeinta on tunnistaa nivelreuma heti taudin alkuvaiheessa. Vaikka nivelreumaa ei pysty lopullisesti parantamaan, alkuvaiheessa saatu oikeanlainen hoito mahdollistaa muutamassa kuukaudessa oireettomuuden eli remission. Remissiossa nivelien kohdistuvat vauriot on saatu pysähtymään ja henkilöllä ei ole kipuja tai turvotuksia nivelissä. Nivelreuman jatkuessa pitkään, osalla voi ilmetä Sjögrenin oireyhtymä, jossa esiintyy silmien, sukuelinten limakalvojen ja suun kuivumistaipumusta. Myös keuhkot, munuaiset ja sydän voivat kokea vaurioita vuosia kestäneessä nivelreumassa. Nivelreumalla on haitallinen vaikutus verisuonten toimintaan, mikä taas edelleen lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. 

 

Tutkitaan, ei hutkita 

Nivelreuman diagnostiikassa verikokeista tavallisesti tutkitaan tulehdusarvot, kuten CRP ja lasko (La). Arvot saattavat olla koholla, mutta eivät välttämättä. Verinäytteestä tutkitaan myös reumatekijä (S-RF) tai sitrulliinipeptidivasta-aineita (S-CCPAb). On täsmennettävä, että kaikilla nivelreumaa sairastavilla nämä arvot eivät välttämättä ole koholla, mikä tekee nivelreuman diagnosoinnista hankalaa. Tulehduksellinen tila elimistössä saa kehon puolustusjärjestelmän tavallisesti tuottamaan sitrulliinipeptidien vasta-aineita nivelreuman yhteydessä ja niiden esiintyvyys nivelreumassa onkin 99 %. 

Autovasta-aineiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka tulkitsevat virheellisesti kehon omia kudoksia vieraiksi ja aloittavat hyökkäyksen omaa kehoa vastaan. Reumafaktori on yksi näistä autovasta-aineista. Se vaikuttaa kehossa vallitsevaan tulehdusreaktioon ja nivelen tuhoutumiseen. Reumafaktoria käytetään reumatautien diagnostiikassa, mutta kaikilla reumaa sairastavilla ei reumafaktoria ole. Pelkällä reumafaktorilla ei voida todeta henkilön sairastavan nivelreumaa. Noin 75 %:lla nivelreumaa ja 95 % Sjögrenin syndroomaa sairastavilla reumafaktori on positiivinen. Reumafaktori voi kohota myös muissa tulehduksellisissa tiloissa, kuten mm. sydänläppien tulehduksessa, hepatiitti-infektiossa, salmonellan tai klamydian sekä keuhko- ja maksasairauksien yhteydessä. Jopa terveistä ihmisistä noin 4 %:lla voi esiintyä reumafaktoria. Nivelreuman diagnoosin tekemiseen käytetään potilaan oireiden ja laboratoriotutkimusten lisäksi kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen- ja ultraääni tutkimuksia. Nivelreumadiagnoosin tekee aina lääkäri. 

 

Liiku, niin et jumitu 

Painonhallinta sekä liikunta ovat osa nivelreuman hoitoa. Painonhallinnalla estetään alaraajanivelten kuormitusta. Lisäksi liikunta lisää nivelten liikelaajuutta ja vähentää kipua nivelissä sekä parantaa luuntiheyttä. Ylläpitämällä liikunnalla hyvä lihasvoima ja fyysistä kuntoa, voidaan vaikuttaa liitännäissairauksien, kuten verisuoni-, keuhko- ja sydänoireiden ehkäisyyn ja hoitoon.  

LÄHTEET: 

Näin pääset tutkimukseen

  1. Valitse ja maksa tutkimus
  2. Varaa aika näytteenottoon
  3. Käy Pisara LAB laboratoriossa
  4. Lue tulokset Omakannasta