Vatsavaivat

Vatsavaivat

Suomessa noin 20–40 %:lla väestöstä esiintyy toistuvia vatsaoireita. Oireilu on ikävää ja se voi ilmetä tukalana vatsan turvotuksena, ilmavaivoina, vatsakipuina, ripulina tai ummetuksena, röyhtäilynä ja ylävatsan poltteluna. Kaikki vatsavaivat eivät kuitenkaan ole merkki jostakin sairaudesta vaan voivat olla luonteeltaan toiminnallisia. Monesti oireista voi päästä eroon itse, tekemällä vatsaystävällisiä valintoja. Toisinaan vatsaoireet voivat johtua myös elimellisistä ongelmista. Syitä vatsavaivoihin voi olla monia, kuten keliakia, laktoosi-intoleranssi, mahahaava, refluksitauti, helikobakteeri-infektio tai sappikivet. Vatsavaivoja aiheuttavat myös stressi ja muut psyykkiset syyt.

Toiminnalliset vatsavaivat

Vatsavaivoista noin puolet ovat toiminnallisia, jolla tarkoitetaan maha-suolikanavan ruoansulatusvaivoja. Toiminnallisia vatsavaivoja ovat toiminnallinen dyspepsia, toiminnallinen ripuli ja ummetus sekä ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (irritable bowel syndrome). Näissä oireet voivat olla samankaltaisia, jolloin diagnosointi voi olla haastavaa. Tavallisesti dyspepsia oireet ilmenevät ylävatsassa. Dyspepsiassa maha täyttyy nopeasti ja ylävatsassa voi ilmetä polttavaa kipua, jota ulostaminen helpottaa. Toiminnalliseen dyspepsiaan syinä ovat mahahapon erityshäiriöt, mahan tyhjentymisen viivästyminen ja esimerkiksi ruoansulatuskanavan reagointiherkkyys. Vatsan turvotuskivun arvellaan johtuvan siitä, että suolikaasut venyttävät mahaa ja suolta. Ylipaino, alkoholin käyttö, tupakointi sekä esimerkiksi tulehduskipulääkkeet voivat pahentaa toiminnallisen dyspepsian oireita.

Vatsavaivojen taustalla voi olla myös orgaaninen dyspepsia, jolloin oireiden aiheuttajana on elimellinen syy kuten keliakia, mahahaava tai refluksitauti.

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS:n esiintyvyys on naisilla yleisempää kuin miehillä. Tämä vatsavaiva ei kuitenkaan ole vaarallinen eikä kehity vuosien aikana pahanlaatuiseksi. IBS:n oireet paikantuvat koko vatsan tai alavatsan alueelle. Oireina vatsakipujen lisäksi voi olla turvotusta, ilmavaivoja, kovaa/löysää ulostetta ja ulostaminen voi olla tavallisuudesta tiheämpää tai harvempaa. Oireiden ilmaantuvuus voi vaihdella ja välillä on jaksoja, jolloin vatsa ei oireile ollenkaan. Noin joka viidennellä oireet voivat muuttua vaikeasti hoidettaviksi.

Vaikka suolesta ei löydy suoraan vaivoja selittävää syytä, on todettu, että henkilöiden mikrobikirjo suolistossa on pienempi kuin terveillä henkilöillä. On myös arvioitu, että ärtyneen suolen oireyhtymän takana voi olla esimerkiksi matala-asteinen tulehdus, psyykkiset syyt (ahdistus, masennus), suolen liikkuvuuden ja sen seinämän läpäisevyyden liittyvät syyt tai häiriöt kivun aistimisessa.

Liikunta nopeuttaa ulosteen ja suolikaasun läpikulkua, jolloin ärtyvän suolen oireyhtymän oireetkin helpottavat. Suurin apu oireiden hoitamiseksi on ruokavalio. Yleisesti suositellaan riittäväni nesteen nauttimista, kuitupitoista ruokaa ja säännöllisesti pieniä aterioita. Oireita helpottaa palko-, kaali- ja sipulikasvien, laktoosin, liukenemattoman kuidun (leseet) ja keinomakeutusaineiden välttäminen. IBS oireista kärsivän on hyvä vähentää tai välttää oireita pahentavia ruokia kuten rasvaiset ja mausteiset ruuat, alkoholi ja kofeiini. Kuituvalmisteet, kuten psyllium, voivat helpottaa IBS oireita. Pohjoismaissa ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio-ohjeet muistuttavat FODMAP-ruokavaliota. FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti suolistossa imeytyviä hiilihydraatteja. Päästyään paksusuoleen nämä huonot hiilihydraatit aiheuttavat kaasuja, kun bakteerit käyttävät niitä ravinnokseen. Joka kolmannella IBS oireilevasta vatsa reagoi myös gluteiiniin, vaikka heillä ei ole keliakiaa.

Refluksitauti

Ylävatsavaivoista noin kolmasosa ilmenee refluksitautina. Refluksitauti aiheuttaa närästystä, kun mahan sisältö nousee kurkkuun tai suuhun ruokatorven alasulkijaläpän toimintahäiriöstä johtuen. Ylipaino sekä tupakointi voivat altistaa refluksitaudille. Refluksitaudissa voi ilmetä myös rintakipua sekä nielemiskipua ja -vaikeuksia. Nousevat mahahapot voivat aiheuttaa hampaiden kiillevaurioita ja yskää.

Lääkkeettömästi refluksitautiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi vähentämällä alkoholin käyttöä ja tupakointia, korottamalla sängyn päänpuolta ylös, laihduttamalla, ravinnon annoskokojen pienentämisellä sekä refluksille altistavien lääkkeiden, kuten tulehduskipulääkkeiden, välttämisellä. Myös vatsaa ärsyttävien ruokien välttäminen auttaa. Näitä ovat esimerkiksi tomaatti, sipuli, sitrushedelmät, käristetty tai rasvainen ruoka, kahvi, voimakkaat mausteet ja suklaa.

Lähteet:

Terveyskirjasto: Ylävatsavaivat (dyspepsia) 

Terveyskirjasto: Ilmavaivat, vatsan turvotus

Terveyskirjasto: Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) 

Duodecim Käypä hoito: Närästääkö (Ylävatsavaivat ja refluksioireet)

Duodecim: Toiminnalliset vatsavaivat

 

Näin pääset tutkimukseen

  1. Valitse ja maksa tutkimus
  2. Varaa aika näytteenottoon
  3. Käy Pisara LAB laboratoriossa
  4. Lue tulokset Omakannasta
  5. Halutessasi voit ostaa erillisen etälääkärin tulkinnan tuloksille